Pystynuotio kivihiilestä

• kivihiilinuotion etuna on kipinöimättömyys ja räiskymättömyys
• sytytyksessä kannattaa käyttää lehtipuuta jos jo sytytysvaiheessa oleskellaan pystynuotion lähellä. Lehtipuun käytöllä vähennetään paukahtelevien kuumien puunpalasten lentelyä
• haluattaessa lisää valoa ja liekkiä voidaan kuuman hiilloksen päälle laittaa pystyy muutama klapi jolloin saadaan voimakas pystymäinen tulisoihtu. Puut palavat nopeasti ja näyttävästi, mutta jäljelle jää kestävä kivihiilen hiillos joka säilyttää lämmitystehon ja tulen.
• Putken läpimittana on hyvä noin 20-30 cm. Korkeus sen mukaan lämmitetäänkö seisovia vai istuvia ihmisiä. Putken on hyvä ylettyä läheltä maantasoa noin päänkorkeudelle
• Putken silmäkoko voi vaihdella, maksimissaaan noin 1,5 tuumaa eli nelisen senttiä. Kovin pieni reikäkoko pienentää säteilynlämmön määrää. Hyvä alakoko noin 10 mm.
• Sytytyksessä 5-10 cm hiiltä pohjalle. Sitten suht ohutta klapia pystyyn. Sytytetään ne. Listätään syttyneiden puiden päälle hiiltä vähitellen siten, että liekit tulevat läpi. Hiiltä kertyy muutaman kymmnen sentin kerros. Sitten voi laittaa klapin tai kaksi pystyyn "johteeksi" tulelle. Niiden viereen hiiltä. Voimakkaasti kaasuuntuva puu syttyy nopesti ja nopeuttaa liekeillään hiilen syttymistä.
• Pystyssä olevista klapeista rakennetaan johde hiilen kanssa aina verkkoputken yläosaan asti. Klapien viereen verkkoputken täytteeksi laitetaan hiiltä.
• Puiden palaessa vähitellen pois lisätään palavan massa päälle lisää hiiltä jotta korkeus pysyisi verkkoputken yläreunan tasolla. Näin koko massa syttyy tasaisesti ja mahdollisiman nopeasti.

Pystynuotio palaa savuttamatta ja räiskymättä, jakaen tasaisesti lämpöä tasaisesti ylös ja alas.

Lisäämällä palavan pystynuotion päälle pystyyn kuivia klapeja siten, että verkkoputki täyttyy noin puoliksi, saadaan upea tulisoihtu. Soihtu palaa näyttävästi ja on upea vaikka tervetulotoivotuksena!

Kokeile heti!

Sivua päivitetty viimeksi 6. lokakuuta 2006